Suomalaisia Kuussa

Otsikko ei valitettavasti ole ihan vielä ihan totta, sillä suomalaisen passin haltija ei ole tiettävästi koskaan kävellyt Kuun pinnalla tai kiertänyt sen ympärillä. Sen sijaan koko ihmiskunnan hetkeksi yhteisen äärelle hiljentäneen kuulennon, Apollo 11:n, laittoi fyysisesti alulle amerikansuomalainen insinööri Charles Lehtinen, joka käynnisti Maasta ponnistaneen kantoraketti Saturn V:n. Kohtuullisen komea tehtävä Lehtisellä tasan 50 vuotta sitten, siitä lisää aiemmassa postauksessa.

Kansainvälisellä avaruusasemalla vuonna 2016 työskenteli astronautti Timothy Kopra, joka on kolmannen polven amerikansuomalainen. Ihan Kuussa asti ei ole käynyt hänkään, mutta selvästi lähempänä, kuin moni muu. Entä muita suomalaistaustaisia Kuuhunkurkottajia, onko heitä? Kyllä on, kertoo historiantutkija Ilpo Lagerstedt, joka on kirjoittanut mainion kirjan Rakettimiehiä – Kilpajuoksu Kuuhun (Karisto 2008). Hän kirjoitti aiheesta The Finnish American Reporter -lehteen vuonna 2010, ja antoi ystävällisesti lehtileikkeen käytettäväksi tämän blogikirjoituksen taustaksi.

Useat amerikansuomalaiset ovat olleet mukana kuulentojen valmisteluissa ja muussa USA:n avaruustoiminnassa 1950-luvulta lähtien. Aarne Kontturi, jonka isä oli syntyisin Ylistarosta, suunnitteli NASA:lla rakettien laukaisualustoja. Leo Carlson, jonka syntymäpaikaksi mainitaan Uusimaa, työskenteli kuumoduuleja valmistavassa Grumman-yhtiössä. Myös toisen suomalaisen, Alfred Pirkolan, uskotaan työskennelleen Grummanilla. Paikallisen sanomalehden kuolinilmoituksessa vuonna 1986 ei kuitenkaan mainittu sanaakaan Pirkolan urasta, siksi hänen työnsä arvellaan olleen huippusalaista, sotilasilmailuun liittyvää.

Legendaarista Apollo 11-lentoa tarkkaili useampi lennonjohtaja (Flight Controller), joista yksi oli kapteeni George Ojalehto. Hänen isänsä oli syntynyt Lestijärvellä, Keski-Pohjanmaalla – jossa muuten vuonna 2018 asui alle 800 asukasta. Pienestä ponnisti Ojalehdon poika, voisi sanoa. George Ojalehdon mukaan Apollo 11 -lentoa ja erilaisia mahdollisia virhetilanteita harjoiteltiin ja simuloitiin niin paljon, että varsinaisen lennon tarkkailu tuntui hiukan helpommalta.

Kun astronautit palasivat Maahan ja molskahtivat Tyyneenmereen, heidät kuljetettiin helikopterilla USS Hornet -lentotukialukselle, jonka kappalaisena toimi John A. Piirto. Presidentti Nixon, joka oli mukana lentotukialuksella, pyysi Piirtoa lausumaan kiitosrukouksen, ja Piirto (kuvassa oikealla) teki luonnollisesti työtä käskettyä.


(Kuvakaappaus: U.S. Navy Photographic Center)

Astronautit kuuntelivat lasin takaa, jossa heitä pidettiin eristyksissä mahdollisten vaarallisten kuupöpöjen varalta.

John A. Piirron isovanhemmat olivat kotoisin Pohjanmaalta, Karjalasta ja Etelä-Suomesta. Piirto vastaanotti myös Apollo 12 -lennon astronautit marraskuussa 1969. Mahtaneekohan Piirron perillisillä olla tallessa rintanappi, jollaisen koko lentotukialuksen henkilöstö sai kuulentoprojektissa?

(Kuva: Apollo Splashdown Artifacts/ USS Hornet Museum)

Apollo-ohjelman loputtua NASA ehdotti uudelleenkäytettävien avaruussukkuloiden rakentamista, joiden se väitti olevan kokonaisuutena edullisempia kuin ”kertakäyttörakettien”. Presidentillisen viraston, The Office of Management and Budgetin apulaisjohtaja William Niskanen ei niellyt NASA:n vakuutteluja, vaan arveli hinnan nousevan matalimmalta uskottavalta tasolta pian korkeammalle. Avaruussukkuloita alettiin kuitenkin rakentaa, ja Jerry Risto, jonka isovanhemmat olivat suomalaisia, oli mukana rakentamassa niitä Rockwell-yhtiössä. Ensimmäinen lento Enterprise-aluksella tehtiin vuonna 1977.

Avaruussukkulan kopio Independence (aiemmin Explorer) on näytillä NASA:n Space Centerissä Houstonissa. Sukkulaa kannattelee niiden laukaisu- ja laskeutumispaikoille kuljettamista varten modifioitu Boeing 747.

Molempien alusten sisätiloihin pääsee tutustumaan. Space Centerissä on myös täysikokoinen replika avaruussukkulan ohjaamosta ja keskiosasta.

Näitä mittareita tarkkaillaan, kun pyöritään maapallon ympäri 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Sopii joillekin.

Rahakirstun vartija William Niskanen oli lopulta oikeassa, avaruussukkulat olivat kalliita lentoaluksia. Arvioidun 10-20 miljoonan dollarin laukaisukulut kasvoivat arviolta 500 miljoonan dollarin kustannuksiin lentoa kohden.

Astronautti Timothy Kopra kuljetti vuonna 2009 Endeavour-sukkulan Kansainväliselle avaruusasemalle, johon se tarrasi kuin ylimaallinen sudenkorento. Suomalaisia sukujuuriaan arvostavalla Kopralla oli mukanaan presidentti Tarja Haloselta saamansa suomalainen muistoesine, Kalevala-mitali Finn at Heart -mitalisarjasta. Kopra palautti mitalin Maahan ja Haloselle Kultarantaan kehystettynä ja sai vastalahjaksi Kalevala-eepoksen suomeksi ja englanniksi. Astronautti Timothy Kopra eli tuohon aikaan suomalaisessa mediassa ihan vaan sisunautti Timona. Kertonee jotain halustamme saada ikioma avaruuslentäjä.

Sukkulalennot lopetettiin vuonna 2011. Lisää Koprasta sekä hänen kollegansa Greg Chamitoffin mystisesti kadonneesta kumikengästä aiemmassa postauksessa.

Monia Suomi-taustaisia ihmisiä on siis ollut mukana Kuu-huumassa ja huuman realisoinnissa. Jos oikein kaivellaan, julkisuudessa edelleen varsin aktiivinen Apollo 11 -astronautti Buzz Aldrin nauttii myös suomalaisesta perimästä. Järjestyksessään toinen ihminen Kuun kamaralla on mies, jonka esi-isät todennäköisesti lähtivät Suomesta ja Ruotsista Amerikkaan 1600-luvulla. Aldrinin juuret saattavat siis olla savolaisessa pellossa. Ja kun oikein katsoo, ehkä hänen huumorintajussaan on joitain savolaisia vivahteita.

(Kuvakaappaus Twitteristä)

Mainio Buzz Aldrin on yksi neljästä elossa olevasta Kuussa kävelleestä, yhteensä heitä on ollut 12. Ehkäpä joskus tuonne lähes 400 000 kilometrin päähän matkustaa henkilö Suomen passilla, ainakin suomalaista tekniikkaa sinne voi hyvinkin matkata. Parhaillaan Marsissa ja Venuksessa kaasukehiä mittaa ASPERA-mittalaite, jota Ilmatieteen laitos on ollut mukana rakentamassa. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita on ollut mukana monessa, parhaillaan suomalaista osaamista on matkalla Merkuriukseen, jonne luotain saapuu vuonna 2025.

Hienoa Apollo 11 -merkkipäiväviikkoa, kiitos Ilpo Lagerstedtille aineistosta! Rakettimiehiä-kirja kannattaa etsiä käsiinsä, sillä kuten Helsingin Sanomat kirjoitti,

”Kirja tarjoaa niin paljon herkullisia kaskuja, että kuuhullukaan ei voi kaikkia tietää. Yhden lentäjän vihkisormus oli Kuussa jo kateissa, mutta löytyi kellumassa kuumoduulissa. Kuussa on lyöty golfia, luettu antiikin runoutta ja Raamattua, napattu viskipaukut, huristeltu jeepillä ja toteutettu klassinen Galileo Galilein koe: tyhjiössä sulka ja kivi putoavat tosiaan yhtä nopeasti.”