Toimittaja ja viestinnän ammattilainen

Kuka? Toimittaja Jaana Ahlblad. Työskennellyt mm. Lääkärilehden uutispäällikkönä, Kauppalehden pörssitoimittajana ja ict-journalistina. Tehnyt juttuja ja julkaisuja monista aihepiireistä. Tietokirja elämän loppuvaiheen hoidosta (Miten kohdata kuolema. Tammi 2019).

Mitä? Lääketiedettä, taloutta, työelämää, terveydenhuoltoa ja tekniikkaa.

Miksi? Palava halu porautua asian ytimeen ja paketoida siitä hyvä juttu – vain kiinnostava juttu luetaan.

Miten? Avoimesti, reippaasti ja reilusti. Lukijaa ajatellen, sujuvilla sanoilla, koskettavasti, ilahduttavasti.

Kenelle? Sinne, missä tarvitaan punnittua tekstiä. Kaupan päälle sanat someen.

Portfolio

Työnäytteitä matkan varrelta

Blogi nimeltä Lehtiruoti

Toimittajan työstä ja sen vierestä. Hajanaisia askelia, sanat ja kuvat omia. Ei kaupallista yhteistyötä.

Kalastaja-Jussin miljoonakello

Neiti Hilda Autio oli lähdössä Pohjanmaalta Amerikkaan, niin kuin moni muukin Ameriikan-kuumetta 1900-luvun alussa potenut. Hilda syntyi Himangalla, Keski-Pohjanmaalla, vuonna 1894. Hänellä oli kymmenen sisarusta, joista neljä oli lähtenyt jo rapakon taa. Sukulaiset lähettivät Hildalle laivapiletin ja hänelle teetettiin mukaan pyhäpuku, ruskea pusero ja punainen hame. Mukaan pakattiin myös villasukat ja pieni puinen voirasia. Hilda … Lue koko kirjoitus ”Kalastaja-Jussin miljoonakello”

Suomalaisia Kuussa

Otsikko ei valitettavasti ole ihan vielä ihan totta, sillä suomalaisen passin haltija ei ole tiettävästi koskaan kävellyt Kuun pinnalla tai kiertänyt sen ympärillä. Sen sijaan koko ihmiskunnan hetkeksi yhteisen äärelle hiljentäneen kuulennon, Apollo 11:n, laittoi fyysisesti alulle amerikansuomalainen insinööri Charles Lehtinen, joka käynnisti Maasta ponnistaneen kantoraketti Saturn V:n. Kohtuullisen komea tehtävä Lehtisellä tasan 50 vuotta sitten, … Lue koko kirjoitus ”Suomalaisia Kuussa”

Pitkä matka Southfork Ranchille, osa 1/2

Tasan 36 vuotta sitten, marraskuun 19. päivä vuonna 1981. Hesarin pääuutissivulla palstan verran asiaa suomalaisen Kemppaisen laukomasta vitsistä, joka suututti toverit kommunistit Neuvostoliitossa. ”Kansanedustaja Arvo Kemppaisen (kom) syyskuussa Moskovassa neuvostoliittolaisille nuorisojohtajille kertoma vitsi neuvostojohtaja Leonid Breshnevistä ja maan entisestä pääministeristä Aleksei Kosyginistä oli karkea hyökkäys Nkp:n (Neuvostoliiton kommunistisen puolueen) ja maan johtajia vastaan. Näin tuomitsi … Lue koko kirjoitus ”Pitkä matka Southfork Ranchille, osa 1/2”

Maailman kuuluisin kirjavarasto

JFK. Presidentillinen kirjainkombo, joka on tarrannut samalla otteella aivopoimuihin kuin kotimainen UKK. Marraskuussa 1963 murhattu Yhdysvaltain 35. presidentti John F. Kennedy on pysynyt tasaisen kiinnostuksen kohteena ja kirvoittaa tuoreita otsikoita edelleenkin, kun 1990-luvun alussa salaisiksi määrätyt tutkinta-asiakirjat tulevat julkisiksi. Tai saattavat tulla, jos maan 45. presidentti DJT niin päättää. (Ei, ei toimi lyhenne hänen kohdallaan.) … Lue koko kirjoitus ”Maailman kuuluisin kirjavarasto”

Kuusi ajatusta Auschwitzista

Uusnatsit marssivat näkyvästi Ruotsin kaduilla, kertoi eilen muun muassa Hesari. Huuruisille agendoille en halua antaa yhtään enempää tilaa, mutta uutinen nostaa mieleen Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin. Mietin, mitä parituntinen visiitti opetti ihmiselle, joka on kuullut keskitysleirien kauheuksista koko ikänsä, lukenut oppikirjoista ja lehdistä, nähnyt dokumentteja ja elokuvia? Yllättävän paljon.  1. Huumori ja näkökulman vaihtaminen ei aina ole mahdollista Aurinkoinen … Lue koko kirjoitus ”Kuusi ajatusta Auschwitzista”

Aikakoneella ei kovinkaan kauas

Myöhäisten kesäiltojen parhautta olivat vanhat sanomalehdet. Eivät nuotion sytykkeenä vaan lukemistona. Ymmärsivätköhän Hesarin uutisdeskissä elokuun alussa vuonna 1962 työskennelleet sanomalehtimiehet ja -naiset, millaista uutissivua he olivat lehteen painamassa? Tiukkaa tavaraa nimittäin on se. Helsingin Sanomat 6.8.1962 Päivän aiheet ovat edelleen, elokuussa 2017, kuumia ja osittain samoja. Aloitetaan ydinaseista. Neuvostoliiton sijaan ydinkokeita tekee nyt Pohjois-Korea, joka … Lue koko kirjoitus ”Aikakoneella ei kovinkaan kauas”

Kolmekymppinen kohtaa emojin

Kuvamerkki, jota käytetään tekstin osana, määrittelee Kielitoimiston sanakirja emojin. Sen keltanaaman, jollaisen moni on somepostaukseensa tai tekstariinsa liittänyt. On. Tosi moni on. Mutta siitä huolimatta tai juuri siksi arvovaltaista Financial Times -lehteä askarrutti, miten yli 30-vuotiaiden pitäisi suhtautua emojien käyttöön. Ensimmäiset emojit lanseerasi muuten japanilainen matkapuhelinoperaattori vuonna 1999. Vuonna 2011 homma lähti toden teolla lentoon, … Lue koko kirjoitus ”Kolmekymppinen kohtaa emojin”

Mutta missä on Charles Lehtinen?

Se on sitten 48 vuotta siitä, kun ihminen otti ja lähti. Jätti maan ja ilman ja tempaisi itsensä ensi kertaa Kuuhun. Se on kaikilla tavoin huima juttu, mutta erityisesti siten, että a) Kuuhun on matkaa 384 000 kilometriä, b) matka tehtiin 1960-luvun tekniikoin ja välinein ja c) matka-alus oli käytännössä valtava, räjähdysherkkä menovesitankki. Tarkalleen ottaen … Lue koko kirjoitus ”Mutta missä on Charles Lehtinen?”

Tunteella ja tuurilla bisnekseen

On kyllä jotenkin hassua seurata, miten moni yritys on antanut ymmärtää lähteneensä pyyteettömälle ihmisen auttamisen tielle. Siinä missä ennen oltiin ihan avoimesti bisneksen tekemisen polulla, haettiin voittoa ja puhuttiin numeroilla, nyt viestitellään pehmeistä arvoista ja muodostetaan tunteita herättäviä lauseita. Ja mistäkö on kyse? No terveydestä. Terveys- ja hyvinvointibisneksen perään ovat lyhyessä ajassa lähteneet niin pankki- … Lue koko kirjoitus ”Tunteella ja tuurilla bisnekseen”

20 miljoonaa parketintallaajaa

Ilmailulliset terveiset Helsinki-Vantaan lentoaseman uudesta eteläsiivestä. Pääsin arvalla mukaan koeponnistamaan matkustajaosan toimintoja, ennen kuin siipi ensi viikolla otetaan käyttöön. Meitä testimatkustajia oli noin 200, aika hyvä määrä näkemään mahdolliset viilauksen paikat. Uusi siipi on kaukolentoalueen jatkeena, se sijaitsee ns. non-Schengen-alueella. Ei siinä sen kummempia seremonioita, sisään vaan kyltin alta. Lentoaseman porttinumeroinnit menivät laajennusoperaatioiden myötä loppupäästä … Lue koko kirjoitus ”20 miljoonaa parketintallaajaa”

Missä Gregin kenkä?

Gregin kenkä katosi kuin maan nielemänä, mutta juuri nimenomaan Maassa se ei voi olla. Tähän alkuun on tunnustettava, että joskus, vaikkakin suhteellisen harvoin toimittaja menee vähän pähkinöiksi. Tai oikeastaan valuu pähkinähyytelöksi. Nyt kävi hieman niin. Taas. Astronautti Tim Kopra tuli tänään Vantaalle ja piti tiedekeskus Heurekassa pressitilaisuuden. Ja koska Kopran isoisä muutti Amerikkaan 1910-luvun alussa Suomen Karjalasta, on teksasilainen avaruuslentäjä myös … Lue koko kirjoitus ”Missä Gregin kenkä?”

Mikä on punainen ja näkyy avaruudesta?

Mikä on punainen ja roikkuu puussa? Haluatko miettiä hetken, laitetaan taukomusiikkia tähän. — tididii tidididii tittidii — Vastaus: Oravien vessan varattu-kyltti. Entä mikä on punainen ja näkyy avaruudesta? Noh, siihen tarvitaan vähän taustoitusta. Noin 700 kilometrin korkeudessa Maan yllä kiertää Landsat 8 -satelliitti. Sen kameralla nähdään jäätiköiden sulaminen, sademetsien harveneminen ja muutos pienviljelystä kohti suurempaa … Lue koko kirjoitus ”Mikä on punainen ja näkyy avaruudesta?”

Huoneentaulu eskapistille

Tykkäätkö matkailusta? Tekeekö joskus mieli lähteä reissuun vähän pidemmälle? Haaveiletko kohteesta, jossa kukaan ei olisi vielä käynyt eikä ymmärtäisi perässäsi tulla? Toivotko joskus mahdollisuutta lähteä koko maapallolta tai jopa aurinkokunnasta? Yhdistä matkailu ja pitkän matkan eskapismi tulostamalla itsellesi (työ)huoneentaulu NASA-matkatoimiston tarjoamista vaihtoehdoista. Jos kiinnostelee paikka, jossa Merkurius näkyy parhaiten, kohteesi olisi Venus, lähimmillään 42 miljoonan kilometrin … Lue koko kirjoitus ”Huoneentaulu eskapistille”

Asteroidilouhimo Kuun kiertoradalle?

Kannattaisiko avaruudessa louhia arvometalleja Maan asukkien tarpeisiin? Joidenkin näkemysten mukaan kyllä. USA:ssa toimii jo muutama yritys, joiden toimialana on asteroidilouhinta. Ne laskevat avaruuden kaivosmarkkinat tähtitieteellisten (eh) summien arvoisiksi. Asteroidit sisältävät siis samoja alkuaineita kuin Maa. Ne ovat Aurinkokunnan synnystä ylijääneitä erikokoisia ja epäsäännöllisen muotoisia kappaleita, joista suurin osa kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä alueella. Tässä Maahan matkannut … Lue koko kirjoitus ”Asteroidilouhimo Kuun kiertoradalle?”

Kun painovoimakaan ei pidättele

56-vuotias Peggy leijuu avaruudessa ruuviväännin kädessään. Hän vaihtaa akkuja 28 000 kilometriä tunnissa liikkuvan avaruusaseman ulkopuolella. Asennosta riippuen Peggyn alla, yllä tai sivulla kaartuu maapallo. Sinne on linnuntietä matkaa 400 kilometriä, linnuntie on sinne myös ainoa tie. Peggy näkee kotiplaneettansa suuret pilvimuodostelmat, valtameret, mantereet, eteläiset ja pohjoiset revontulet. Sinisen pallon ohuena suojana piirtyy ilmakehä. Aurinko nousee tai laskee 45 minuutin välein. Peggyn ympärillä … Lue koko kirjoitus ”Kun painovoimakaan ei pidättele”

Kolme kertaa komentosilta

En tiedä, mikä siinä on, mutta jäänmurtajat tekevät vaikutuksen. Jäähän ja minuun, ainakin. Pääsin tutustumaan Suomen uusimpaan vesitienraivaajaan, Polarikseen. Se on maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, dieselin lisäksi. Katsokaa nyt, onhan se jylhä, ihan vapaassa vedessä satamassa levätessäänkin. Alus on valmistunut tänä vuonna, joten kaikki on aivan puts plank -siistiä. Kannelle sulanut jää … Lue koko kirjoitus ”Kolme kertaa komentosilta”

Got sisu? Tarinoita fintiaanien mailta

Jos etsit syksyn 2016 parasta kirjaa, niin tiedän erinomaisen ehdokkaan. Tai no, tämä kirja ei jää vain tietyn syksyn merkkiteokseksi, vaan se jättää pysyvän jäljen. Teos on siis nimeltään Fintiaanien mailla, tekijöinä Katja Kettu, Meeri Koutaniemi ja Maria Seppälä. Se kertoo hienosti suomalaisten ja ojibwa-intiaanien jälkeläisistä Yhdysvaltojen suurten järvien alueella. Amerikkaan lähteneitä suomalaisia ja alkuperäiskansaa yhdisti ”pahnanpohjimmaisuus, … Lue koko kirjoitus ”Got sisu? Tarinoita fintiaanien mailta”

Mitä Murmansk opetti?

Olihan reissu. Murmansk, Pohjois-Venäjä. Kaunista ja kamalaa. Murmansk. Venäjän pohjoisin kaupunki ja maailman suurin napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki, noin 300 000 asukasta. Kaupunki on syntynyt ja elänyt raskaasta teollisuudesta ja ympäri vuoden sulana pysyvästä satamastaan. Kaupunki sijaitsee Kuolan niemimaalla, Kuolanvuonon pohjukassa, jossa merisumu hönkii syyskuisena aamuna. Leninin ja Neuvostoliiton henki ovat läsnä. Kodit sijaitsevat suurissa … Lue koko kirjoitus ”Mitä Murmansk opetti?”

Digitalisaatio. Mitä se edes on?

Automatisaatio. Digitalisaatio. Robotisaatio. Kaikki mahdolliset saatio-päätteiset tekniikkasanat. Ne vyöryvät yli valtavalla voimalla. Ne pelastavat Suomen talouden, niistä syntyvät vientikärjet, niissä lepää maan tulevaisuus. Ilman digiloikkaa ei voi voittaa, hoetaan. Suuret ovat odotukset, mutta mitä digitalisaatiolla oikein edes tarkoitetaan? Määritelmiä on yhtä monta kuin määrittelijää ja painotukset vaihtelevat sen mukaan, miltä sivulta kuutiota katsoo. Itse kuvittelin, … Lue koko kirjoitus ”Digitalisaatio. Mitä se edes on?”